sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

[HT] Ensimmäisistä eliöistä kambrikaudelle

Muokkasin wikipedian  Geologinen ajanlasku -artikkelissa ollutta taulukkoa ottaen siitä mukaan  'elämän aamu' -teemaan sopivan ajanjakson ensimmäisistä eliöistä kambrikauteen asti. Myös osa teksteistä on muutettu tai täydennetty. Uusiin lähdetietoihin on lisätty linkkejä tekstien yhteyteen.


Maailmankausi Kausi / mvs Tapahtumia
Paleotsooinen Kambri
542-490
Kambrikauden lajiräjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Lähes kaikki nykyiset eläinkunnan pääjaksot ovat jo syntyneet kambrikauden loppuun mennessä ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja.
Neoproterotsooinen Ediacara
635-542
Ensimmäiset mutkikkaat monisoluiset. Ediacara-eläimistö kukoistaa koko maailmassa. Siinä muun muassa merisulkien ja meduusan tapaisia eliöitä, joilla pehmyt pinta. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet. Lyhytikäinen Pannotia supermanner 600-540 mvs.
Kryogeeni
850-635
Nimi viittaa aikakauden erittäin kylmään ilmastoon. On väitetty, että kryogeenikautena koko maapallo olisi ollut kokonaan tai melkein kokonaan jään peitossa (lumipallomaa).
Tonia
1000-850
Paljon uudenlaisia akritarkkeja ilmaantuu tämän kauden kerrostumiin. Akritarkit ovat pieniä eloperäisten rakenteiden fossiileja, joita ei ole pystytty tarkasti määrittelemään.
Mesoproterotsooinen Stenia
1200-1000
Ohuita korkeasti metamorfoituneita vyöhykkeitä, kun Rodiniamanner muodostui.
Jotuni (Ectasian)
1400-1200
Ensimmäiset suvullisesta lisääntymisestä kertovat fossiilit ovat tältä ajalta (monisoluinen Bangiomorpha -punalevä
Calymmian (engl.)
1600-1400
Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa.
Paleoproterotsooinen Statherian (engl.)
1800-1600
Eukaryootteja, aitotumaisia eliöitä. Columbian supermanner.
Karelia
2050-1800
Vredefortin ja Sudburyn kraaterin asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista.
Rhyacian (engl.)
2300-2050
Huroninen jäätiköityminen.
Siderian (engl.)
2500-2300
Hapen määrä ilmakehässä alkaa lisääntyä (Great Oxygenation event). Aikaisemmin syntynyt happi enimmäkseen sitoutui kemialisesti mm. rautaan.
Neoarkeeinen
2800-2500
Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti maan vaipassa tapahtuva muutos. Kenorland -supermanner muodostuu
Mesoarkeeinen
3200-2800
Maniitsoqin törmäyskraateri syntyy.
Paleoarkeeinen
3600-3200
Fotosynteesillä happea tuottavat bakteerit, syanobakteerit, muodostavat stromatoliitteja.
Eoarkeeinen
4000-3600
Maapallolla on jo kiinteä kuorikerros, mutta laavaa on saattanut esiintyä pinnalla. Elämän esiintyminen epävarmaa. Ensimmäinen supermanner Vaalbara syntyi kauden lopussa.

Maapallon katsotaan syntyneen noin  4.6 miljardia vuotta sitten

4 kommenttia:

  1. Erinomainen selkeyttävä taulukko avuksi elämän aamun opiskelijoille
    olin ymmärtänyt, että Australian länsirannikon sinilevät on ajoitettu arkeeiselle ajalle. täytyy selvitellä... parin miljardin vuoden ero tuossa vain

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihin viittaat tuolla parin miljardin vuoden erolla?

      Poista
    2. Laitoin nyt syanobakteerit nimellä mainiten näkyviin, sen sijaan että tekstissä mainittiin vain yleisesti 'fotosynteesillä happea tuottavat bakteerit'. Niitä onkin hyvä korostaa, ovathan huipputärkeitä ja jännittäviä hapen tuojia. Kun tänä päivänä katselemme kesäisin rannoilla sinileväkukintoja, voimme helposti vähän eläytyä ja ajatella katselevamme 'elämän aamuun'... Todella positiivisia eliöitä!

      Poista