[HT] Ensimmäisistä eliöistä kambrikaudelle

Muokkasin wikipedian  Geologinen ajanlasku -artikkelissa ollutta taulukkoa ottaen siitä mukaan  'elämän aamu' -teemaan sopivan ajanjakson ensimmäisistä eliöistä kambrikauteen asti. Myös osa teksteistä on muutettu tai täydennetty. Uusiin lähdetietoihin on lisätty linkkejä tekstien yhteyteen.

Maailmankausi	Kausi / mvs	Tapahtumia
Paleotsooinen	Kambri 542-490	Kambrikauden lajiräjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Lähes kaikki nykyiset eläinkunnan pääjaksot ovat jo syntyneet kambrikauden loppuun mennessä ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja.
Neoproterotsooinen	Ediacara 635-542	Ensimmäiset mutkikkaat monisoluiset. Ediacara-eläimistö kukoistaa koko maailmassa. Siinä muun muassa merisulkien ja meduusan tapaisia eliöitä, joilla pehmyt pinta. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet. Lyhytikäinen Pannotia supermanner 600-540 mvs.
	Kryogeeni 850-635	Nimi viittaa aikakauden erittäin kylmään ilmastoon. On väitetty, että kryogeenikautena koko maapallo olisi ollut kokonaan tai melkein kokonaan jään peitossa (lumipallomaa).
	Tonia 1000-850	Paljon uudenlaisia akritarkkeja ilmaantuu tämän kauden kerrostumiin. Akritarkit ovat pieniä eloperäisten rakenteiden fossiileja, joita ei ole pystytty tarkasti määrittelemään.
Mesoproterotsooinen	Stenia 1200-1000	Ohuita korkeasti metamorfoituneita vyöhykkeitä, kun Rodiniamanner muodostui.
	Jotuni (Ectasian) 1400-1200	Ensimmäiset suvullisesta lisääntymisestä kertovat fossiilit ovat tältä ajalta (monisoluinen Bangiomorpha -punalevä)
	Calymmian (engl.) 1600-1400	Kratonien päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa.
Paleoproterotsooinen	Statherian (engl.) 1800-1600	Eukaryootteja, aitotumaisia eliöitä. Columbian supermanner.
	Karelia 2050-1800	Vredefortin ja Sudburyn kraaterin asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista.
	Rhyacian (engl.) 2300-2050	Huroninen jäätiköityminen.
	Siderian (engl.) 2500-2300	Hapen määrä ilmakehässä alkaa lisääntyä (Great Oxygenation event). Aikaisemmin syntynyt happi enimmäkseen sitoutui kemialisesti mm. rautaan.
Neoarkeeinen 2800-2500		Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti maan vaipassa tapahtuva muutos. Kenorland -supermanner muodostuu
Mesoarkeeinen 3200-2800		Maniitsoqin törmäyskraateri syntyy.
Paleoarkeeinen 3600-3200		Fotosynteesillä happea tuottavat bakteerit, syanobakteerit, muodostavat stromatoliitteja.
Eoarkeeinen 4000-3600		Maapallolla on jo kiinteä kuorikerros, mutta laavaa on saattanut esiintyä pinnalla. Elämän esiintyminen epävarmaa. Ensimmäinen supermanner Vaalbara syntyi kauden lopussa.

Maapallon katsotaan syntyneen noin  4.6 miljardia vuotta sitten