- Bakteerit
- Arkkieliöt (uusi nimi arkeonit)
- Aitotumaiset eli eukaryootit
Aitotumaisiin kuuluu eläinten lisäksi sellaisia ryhmiä kuin kasvit, sienet ja protistit eli alkueliöt.
Yksisoluisuus on ominaista protisteille. Yksi- ja monisoluisuuden raja on kuitenkin häilyvä, sillä esimerkiksi eräät limasienet viettävät osan elinkaarestaan yksisoluisena ja osan monisoluisena eliönä. Alkueliöt eivät muodosta kehityshistoriallisesti yhtenäistä ryhmää, vaan kyseessä on yleisnimitys niille alkeellisille aitotumaisille eliöille, jotka eivät kuulu kasveihin, sieniin eivätkä eläimiin
Kuvassa 'Eukaryota' haarassa näkyy aitotumaisten eliöiden ryhmät, aivan huipulla Animals, Fungi ja Plants eli eläimet, sienet ja kasvit. Muut ruskealla värillä piirretyn haaran eliöt ovat protisteja, esim. Ciliates tarkoittaa ripsieläimiä ja Slime molds limasieniä. Yksisoluiset mutta itiöitä tuottavat Microsporidiat luetaan nykyisin sieniin. (Kuva Wikimedia) |
Eläinkunta jaetaan pääjaksoihin. Olemassaolevat lajit voidaan nykytutkimuksen mukaan jakaa noin 35 pääjaksoon. (Monet pääjaksot ovat kuitenkin vuosimiljoonien aikana hävinneet).
Eläinten sukupuun vanhimpiin haaroihin kuuluu aika kummallisia otuksia, joista ei ulkonäön perusteella aina tiedä ovatko ne kasveja vai eläimiä.
Beroe sukuun kuuluva kampamaneetti (Kuva Wikimedia) |
Theonella cylindrica (Kuva Wikimedia) |
Sienieläimillä ajatellaan olleen suuri merkitys ekosysteemin kehityksessä, koska ne ovat itse vähälläkin hapella selviävinä tuottaneet lisää happea muinaisiin meriin, jo yli 600 miljoonaa vuotta sitten.
Trichoplax adhaerens (Kuva Wikimedia) |
On tutkittu, voisiko laakkoeläin olla muiden monisoluisten eläinten kantamuoto. Joidenkin uusien geenitutkimusten mukaan se on kuitenkin lähellä polttiasieläimiä 'sukupuussa'. Ei kuitenkaan kaukana 'juurelta'.
Korvameduusa Aurelia aurita (Kuva Wikimedia) |
Polyyppieläimiin kuuluva Aequorea victoria (Kuva Wikimedia) |
Acropra pulchra -korallia (Kuva Wikimedia) |
Merivuokot kuuluvat korallieläimiin (Kuva Wikimedia) |
_______
Lähteenä on käytetty useita Wikipedian artikkeleita
Alister McGrathin kirja Dawkinsin jumala on minusta paras teos kristinuskon ja luonnontieteen dialogiin.
VastaaPoistaKiitos kirjavihjeestä :-)
Poista